Eilen 25.8.2026 julkaistiin Ville Mäkipellon kirja Sittenkin ehjä — Miten eheytystoiminta rikkoo ihmistä. Mäkipelto on teologian tohtori ja psykologi ja hänen uudessa kirjassaan eheytyshoitoja tarkastellaan sekä uskonnon että ihmisen mielen näkökulmasta.
Mäkipellon aiemmat kirjat ovat keskittyneet Raamatun historiaan, sen syntyyn ja siihen, miten tekstit ovat muuttuneet ajan, käännösten ja tulkintojen myötä. Nyt julkaistu teos tuo keskusteluun eheytyksen, niitä kokeneiden ihmisten kertomukset ja tutkimustiedon. Kirja on myös arvostettavan rohkea ja henkilökohtainen.
Minulle kirjan yksi tärkeimmistä havainnoista oli se, että eheytyshoitoja on liian helppoa ajatella vain tiettyjen uskonnollisten yhteisöjen ongelmana. Konservatiiviset uskonnolliset yhteisöt ovat tässä keskustelussa toki näkyvästi mukana, mutta ilmiö on laajempi. Ehkä meidän pitäisikin puhua eheytyshoitojen lisäksi eheyttämisestä tai eheytystoiminnasta. Eheyttämistä voi tapahtua monissa ympäristöissä, eikä sitä aina tunnisteta tai nimetä sellaiseksi. Kun ihmistä yritetään puheella, painostuksella tai muulla vaikuttamisella muuttaa siksi, ettei hänen seksuaalisuutensa tai sukupuolensa vastaa jonkun toisen käsitystä siitä, millainen ihmisen pitäisi olla, ollaan vaarallisella alueella. Ihmisen ei pitäisi joutua perustelemaan olemassaoloaan.
Luottamus muuttuu vallaksi
Mäkipellon kirjassa haastatellut kertovat uskonnollisissa yhteisöissä kokemistaan eheytysyrityksistä. Kertomuksissa toistuu luottamussuhteiden väärinkäyttö ja uskonnon käyttö vallan välineenä. Menetelmiksi kuvattiin esimerkiksi painostavaa rukoilua, manaamista, julkista häpäisyä, ”terapioita” ja eristämistä. Mukana on ollut henkistä, uskonnollista ja jopa fyysistä väkivaltaa. Tällaista ei voi hyväksyä. Samalla on tärkeää sanoa ääneen, ettei tämä tarkoita, että uskonto itsessään olisi väkivaltaa tai että konservatiivisesti ajatteleva ihminen olisi automaattisesti toisen vihollinen. Päinvastoin. Monelle usko on syvästi merkityksellinen ja turvallinen osa elämää. Juuri siksi vallan väärinkäytöstä pitää voida puhua avoimesti.
Uskonnonvapaus tarkoittaa oikeutta uskoa ja harjoittaa uskontoa. Se ei tarkoita oikeutta loukata toisen ihmisarvoa. Yhtä tärkeää on muistaa, että seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvan ihmisen oikeus omaan identiteettiinsä ei riipu siitä, hyväksyykö joku toinen sen uskonnollisesti tai henkilökohtaisesti. Näiden asioiden ei tarvitse olla toistensa vihollisia.
Miksi eheytys ei ole kiellettyä?
Vuonna 2025 eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen Rikkomaton, jossa vaadittiin eheytyshoitojen kieltämistä. Oikeusministeriö on kuitenkin katsonut, ettei tällä hallituskaudella ole edellytyksiä asian jatkamiselle. Kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr.) teki vuoden 2025 lopulla erillisen lakialoitteen eheytyshoitojen kriminalisoimiseksi. Aloitteen allekirjoitti 110 kansanedustajaa.
Eheytyshoitoja ei ole Suomessa erikseen kriminalisoitu, vaikka EU on kehottanut jäsenmaitaan puuttumaan eheytyshoitoihin. Rikoksen tunnusmerkit voivat kuitenkin Suomessakin täyttyä. Oikeudessa on ollut tapaus, jossa eheytyshoidoksi kuvattu toiminta täytti pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Suomessa meitä myös sitovat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevat lait. Suomen evankelisluterilaisella kirkolla on lisäksi omat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmansa.
Miksi asiat eivät etene? Miksi emme löydä yhteistä tahtoa viedä asiaa eteenpäin?
Minusta tässä olisi juuri sellainen asia, jossa siltoja pitäisi rakentaa yli puoluerajojen, maailmankatsomusten ja yhteiskunnallisten leirien.
Pride ei tee kenestäkään homoa
Julkisessa keskustelussa kuulee toisinaan väitteitä siitä, että Pride, seksuaalikasvatus tai nykyinen yhteiskunta ”ohjaisi” lapsia väärään suuntaan. Mäkipellon kirjan kertomukset herättävät tähän tärkeän vastakkaisen näkökulman.
Kirjassa haastatellut ihmiset olivat saaneet konservatiivisen kasvatuksen. He eivät olleet kasvaneet Priden tai nykyisen vähemmistökeskustelun keskellä. Silti he kokivat seksuaalisuutensa tai sukupuolensa tavalla, joka ei vastannut ympäristön odotuksia. Tämä haastaa ajatukset siitä, että seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti syntyisi yksinkertaisesti kasvatuksen tai ulkopuolisen vaikutuksen seurauksena. Ja jos homoseksuaalisuus olisi tietoinen valinta, miksi kukaan valitsisi vähemmistön aseman maailmassa, jossa siihen voi edelleen liittyä syrjintää, ulkopuolisuutta ja väkivaltaa?
Entä miksi pieni lapsi voisi kokea vetoa samaan sukupuoleen, vaikka häntä kasvatettaisiin täysin heteronormatiivisten odotusten mukaisesti tai hänellä ei ole tietoa mahdollisuudesta olla homo? Ehkä siksi, että ihmisen sisäinen minuus ei ole asia, mikä on puhdas kasvatuksen tulos tai jonka joku toinen voisi päättää hänen puolestaan.
Heteroseksuaalisuus on enemmistön seksuaalinen suuntautuminen. Naiseksi ja mieheksi identifioituminen on monille ihmisille luonteva kokemus. Mutta enemmistö ei määrittele sitä, mikä tekee vähemmistöön kuuluvasta ihmisestä arvokkaan.
Vähemmistöön kuuluva ihminen ei ole rikkinäinen versio enemmistöstä.
Homo ei ole rikki.
Transihminen ei ole rikki.
Eikä ehjää voi eheyttää.
Raamattu ei saa olla väkivallan väline
Homokeskustelussa on myös uskonnollinen ulottuvuus, jota en halua väistää.
Raamattu on syntynyt pitkän ajan kuluessa erilaisissa historiallisissa ja kulttuurisissa tilanteissa. Sen tekstejä on kirjoitettu eri kielillä, käännetty ja tulkittu sukupolvien ajan. Siksi Raamatun lukeminen ei ole koskaan täysin irrallaan tulkinnasta. Suosittelen lukemaan Mäkipellon aiemmat kirjat.
Emme nykyään ajattele, että maailmankaikkeus toimii kaikilta osin samalla tavalla kuin muinaisissa teksteissä kuvataan. Emme myöskään noudata kaikkia Raamatun ajan yhteiskunnallisia käytäntöjä sellaisenaan. Esimerkiksi moniavioisuutta ei nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa pidetä hyväksyttävänä avioliiton muotona. 100 vaimoa miehellä tuntuu hyvinkin kaukaiselta ajatukselta ja aviomiehen kuoleman jälkeen ei myöskään vanhin veli ota leskeä puolisokseen.
Olisi hyvä olla rehellinen myös silloin, kun Raamattua käytetään seksuaalisuutta tai sukupuolta koskevien näkemysten perusteluna: kyse ei ole vain tekstistä, vaan aina myös sen tulkinnasta. On ongelmallista, jos Raamatusta nostetaan yksittäisiä kohtia toisten ihmisten elämää rajoittaviksi käskyiksi samalla, kun toisia kohtia jätetään sivuun. Raamattua saa tulkita monella tavalla, mutta Raamattua ei saa käyttää väkivallan välineenä. Eikä uskonto saa koskaan olla perustelu sille, että jonkun ihmisarvo asetetaan toisen alapuolelle.
Siltoja tarvitaan juuri nyt
Olen ehdokkaana sekä eduskuntavaaleissa että seurakuntavaaleissa. Näissä molemmissa tehtävissä pidän tärkeänä samaa asiaa: yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
Se ei tarkoita, että meidän kaikkien pitäisi ajatella samalla tavalla. Seurakunnissa, politiikassa ja koko yhteiskunnassa tarvitaan tilaa erilaisille näkemyksille. Tarvitsemme konservatiiveja ja liberaaleja, uskovia ja uskonnottomia, erilaisia maailmankatsomuksia ja erilaisia kokemuksia.
Mutta keskustelun lähtökohdan pitäisi olla yhteinen:
jokainen ihminen on arvokas.
Minä haluan rakentaa siltoja niiden välille, jotka katsovat maailmaa eri suunnista. Siltojen rakentaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vähemmistöjen oikeuksista pitäisi neuvotella. Silta voi olla vahva juuri siksi, että sen molemmilla puolilla seisovat ihmiset tunnustavat toisensa ihmisiksi. Voin olla kanssasi eri mieltä teologiasta, Raamatun tulkinnasta, politiikasta tai yhteiskunnasta. Silti voin puolustaa oikeuttasi olla oma itsesi. Ja juuri sitä samaa oikeutta puolustan myös silloin, kun kyse on ihmisestä, jonka elämä, rakkaus, sukupuoli tai identiteetti poikkeaa enemmistöstä.
Sillä lopulta kyse ei ole vain eheytyshoidoista. Kyse on siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme rakentaa. Sellaisen, jossa erilaisuutta pelätään ja yritetään korjata? Vai sellaisen, jossa ihminen saa tulla nähdyksi kokonaisena, arvokkaana ja rakastamisen arvoisena?
Minun vastaukseni on selvä.
Olet rakastettu sellaisena kuin olet. Ja yhteiskunnan tehtävä on varmistaa, että myös laki, palvelut, kirkko ja yhteisöt kohtelevat sinua sen mukaisesti.
Jonna Yli-Viikari
eduskuntavaaliehdokas, Uudenmaan Vasemmisto
seurakuntavaaliehdokas, Tulkaa kaikki Mäntsälä
Lisää kommentti
Kommentit