Sote-järjestöihin kohdistunut puhe ja leikkaukset ovat karanneet asiattomuuksiin, ja tämä tuntuu jatkuvan ja jatkuvan. Julkisessa keskustelussa järjestöjen työtä on verrattu harrastuksiin, turhuuteen ja pahimmillaan jopa loisiin. Tällainen puhe paljastaa, kuinka puutteellista ja vääristynyttä tieto sote-järjestöjen tekemästä työstä ja rahoituksesta on. Järjestöjen puolesta puhuminen tai kritisointi rälssipuheita kohtaan tuomitaan.
Yksi järjestöjen keskeisistä toimintamuodoista on vertaistuki. Koulutetut vapaaehtoiset ja ammattilaiset tarjoavat tukea, jonka merkitys näkyy siellä, missä julkiset palvelut eivät yksin riitä tai julkiset palvelut eivät yletä. Kyse ei ole harrastuksesta, vaan toiminnasta, joka ehkäisee syrjäytymistä, tukee työelämään palaamista ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. Järjestöissä autetaan niitä ihmisiä, jotka muuten jäisivät palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Varhainen tuki on yhteiskunnalle arvokasta. Se estää ongelmien syvenemistä ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.
Kukaan ei harrasta päihdekuntoutusta, kriisipuhelimeen soittamista tai rikosuhripäivystyksen käyttöä. Järjestöjen palvelut ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Työtä tehdään pääasiassa kohtuullisella palkalla ja pienillä hallinnollisilla resursseilla. Järjestöt eivät tarvitse päättömiä leikkauksia, vaan selkeämpiä ohjeita ja arviointia.
Lapsiasiavaltuutettu on vuosikertomuksessaan valtioneuvostolle nostanut esiin puutteet lapsivaikutusten arvioinneissa. Kyse ei ole vastuullisista leikkauksista, jos lapsivaikutusten arviointi jää taka-alalle. Väestön ikääntyessä meillä ei ole varaa sivuuttaa yhtäkään lasta, nuorta tai perhettä. Sote-järjestöt eivät ole ylimääräinen menoerä, vaan investointi yhteiskunnan kestävyyteen. Tämän ymmärtäminen olisi päätöksenteon ja julkisen keskustelun minimitaso.
Leikkauksista puhuttaessa on kerrottu, että kohtaavaa työtä arvostetaan, mutta ”rälssistä ja keskusjärjestöjen keskusjärjestöistä” leikataan. Tämä on vain puhetta. Populismia. Tämä puhe ei perustu faktoihin. Kohtaavasta työtä on leikattu ja tullaan leikkaamaan.
Mieli ry on irtisanonut, lomauttaa ja jättää palkkaamatta. Yhteensä 21 vakanssiin on vaikutus ja leikkurissa on mm ikäihmisten mielenterveystyö, nuorten mielenterveyttä edistävä työ ja perhetyö.
Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry on käynnistänyt muutosneuvottelua ja koko järjestöä uhkaa päättyminen.
Aseman lapset ovat käynnistäneet yhteistoimintaneuvottelut.
Stop huumeille ry,
Mannerheimin lastensuojeluliitto… Listaa voi jatkaa liian pitkään.
Kohtaava työ on leikkurissa eikä pohjana ole ideologiset järjestöt. Leikkurissa ovat kaikki. Tämä tulee näkymään kuormituksena hyvinvointialueilla, kouluissa, varhaiskasvatuksessa, kaduilla, kauppakeskuksissa… kaikkialla. Toisaalta järjestöjen tehtävänä on muutakin tärkeää kuin kohtaava työ. Kohtaamiseen on rekrytoitava ja koulutettava vapaaehtoiset. Tämä on leikkurissa. Järjestöjen tehtävä on toimia heikommassa asemassa olevien etujärjestönä. Tämä on leikkurissa. Järjestöjen työ on toimia tiedon tuottajana kansalaisten tasolta päätöksen tekijöille. Tämä on leikkurissa.
Haaste on myös siinä, että keskusjärjestöt toimivat koordinoijina, jotta päällekkäisyyksiä järjestöissä olisi vähemmän, tieto kulkisi, järjestöt tukisivat toisiaan ja järjestöissä hallintoa voisi pitää kohtuullisena. Mutta tämä on leikkurissa.
Haaste on, ettei yksikään järjestö tiedä rahoitustaan 1.1.2027 alkaen. Heidän on valmistauduttava siihen, ettei rahaa ole. Jos avustus myönnetään, ei tietoa ole, mihin työhön se kohdennetaan ja esimerkiksi työntekijöiden palkkojen sopimuskorotuksiin ei rahoja ole ollut. Edes uusi hallitus ei kerkeä apuun ja uudella hallituksella ei ole mukanaan taikasauvaa. Omalta osaltani en vaalilupauksia tee, koska tiedän yhden ihmisen keinojen olevan rajalliset. Sen kuitenkin lupaan, etten järjestöasiassa aio olla hiljaa. Puhun niin Vasemmistoliiton sisällä kuin sen ulkopuolellakin.
On tuotu esiin ajatus, että jatkossa hyvinvointialueet toimivat alueensa järjestöjen rahoittajana. Tässä on varmasti hyviä puolia. Haasteeksi syntyy yhteiskunnan kustannusten nousu. Järjestöjen valtakunnallinen työ ei toteudu ja tarvitsemme osaamista ja päällekkäistä työtä, jotta työ tavoittaisi tarvitsijat. Todella toivon, että seuraava hallitus luo järjestöille vakaan pohjan toimia.
PS Mieli ry:n puhelin ei ole VIELÄ suljettu. Tämä on hätähuuto, sillä tähän suuntaan olemme matkalla. Pian traagisten uutisten lopussa ei ole tietoa, mihin voit olla yhteydessä.
Jonna Yli-Viikari
Lisää kommentti
Kommentit